Venäjänbolonkat ry – Jalostusohjesääntö
(Säännöt hyväksytty 12.3.2022 Venäjänbolokat ry:n vuosikokouksen päätöksellä. Säännöt astuvat voimaan 12.3.2022)
Uusi jalostuksen tavoiteohjelma 2024–2028
YLEISTÄ
Jalostusohjesäännön tarkoitus on antaa ohjeet ja yhdistyksen suosittelemat rajat venäjänbolonkojen jalostukselle. Jalostusohjesääntö ei rajoita koirien rekisteröintiä. Jotta syntyneet pentueet voidaan lisätä yhdistyksen pentuvälityslistaan, niiden tulee täyttää alla olevat jalostusohjesäännön kriteerit.
I JALOSTUKSEN TAVOITE
Jalostuksen tavoitteena tulee olla henkisesti ja fyysisesti terve, terverakenteinen ja luonnollisesti lisääntymiskykyinen, rotumääritelmän mukainen venäjänbolonka.
Rotuominaisuuksista painotetaan erityisesti rodun vahvan luonteen ja aidon, itsetietoisen olemuksen säilyttämistä sekä ulkomuodon luonnollisuuden ja liioittelemattomuuden sekä tyypillisten rotupiirteiden vaalimista.
II JALOSTUSKOIRAT
Jalostukseen pyritään käyttämään mahdollisimman korkealuokkaista koiramateriaalia. Jalostusarvoa määriteltäessä kiinnitetään huomiota koiran oman laadun lisäksi myös sen sukulaisten ja erityisesti sen jälkeläisten laatuun. Jalostusyhdistelmiä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon yksilöiden luonneominaisuudet, ulkomuodolliset seikat, perinnölliset viat ja sairaudet sekä maan koirakanta kokonaisuudessaan. Jalostuksessa vältetään yhdistämästä koiria, joilla on sama ulkomuodollinen ongelma tai puute.
Suomen Kennelliiton yleisen jalostusstrategian päätavoitteita ovat seuraavat:
-Perinnöllisen edistymisen saavuttamiseksi jalostukseen käytetyt yksilöt ovat rodun keskitasoa parempia halutuissa ominaisuuksissa.
-Jalostukseen soveltuva koira on rodunomainen sekä ulkomuodoltaan että käyttäytymiseltään, eikä sillä ole arkielämää haittaavia vaivoja tai ominaisuuksia.
-Jalostukseen käytettävällä koiralla on hyvä hermorakenne ja rodunomainen toimintakyky, jotta sen todennäköisyys periyttää jälkeläisilleen jokapäiväistä elämää hankaloittavia ja hyvinvointia alentavia luonneominaisuuksia, kuten arkuutta, on mahdollisimman pieni.
-Vakavien koiran hyvinvointiin vaikuttavien vikojen ja sairauksien (aiheuttavat koiralle kipua tai epämukavuutta tai jotka muuten rajoittavat koiran normaalia, lajityypillistä elämää) leviäminen estetään. Tällaisen sairauden kohdalla vain kliinisesti tervettä koiraa voidaan käyttää jalostukseen.
-Jalostukseen käytetään vain koiria, jotka pystyvät lisääntymään luonnollisesti ja hoitamaan pentujaan.
-Koiran jalostuskäytöllä ei ole sen terveyttä edistävää vaikutusta, joten kaikkia koiria ei tarvitse käyttää jalostukseen.
III IKÄ
Nartun tulee täyttää vähintään 18 kuukautta ennen ensimmäistä astutusta. 9 vuotta täyttänyttä narttua ei tule enää käyttää jalostukseen. Uroksen tulee olla astutushetkellä yli 15 kk.
Kahdeksan (8) vuotta täyttäneen nartun astuttaminen edellyttää aina eläinlääkärintodistuksen, jonka mukaan narttu on terve ja hyväkuntoinen, eikä pennuttamisesta ole haittaa nartun terveydelle. Todistus on annettava ennen nartun astutusta, eikä se saa astutushetkellä olla kuutta kuukautta vanhempi.
Koiran omistaja tekee Omakoira-palvelussa tai Omakoira-mobiilisovelluksessa ennakkolähetteen kahdeksan vuotta täyttäneen nartun astutusta koskevasta sähköisestä eläinlääkärintodistuksesta, ja maksaa lähetemaksun. Eläinlääkäri tallentaa todistukseen tiedon siitä, että narttu on todettu kliinisesti terveeksi. Todistuksen voi tallentaa, vaikka ennakkolähetettä ei olisi.
Yhdistys kehottaa käyttämään harkintaa käytettäessä nuoria koiria jalostukseen.
IV PENTUETIHEYS
Nartun laadusta ja kunnosta sekä pentueiden koosta riippuen sillä voidaan teettää enintään 5 pentuetta.
Nartulla voidaan teettää enintään viisi (5) pentuetta siten, että nartun edellisestä synnytyksestä on pentueen syntyessä oltava kulunut vähintään kymmenen kuukautta. Tätä tiheämpi pennutus sallitaan alle 8-vuotiaalle nartulle yhden kerran ilman poikkeuslupaa. Tällöin narttu määrätään yhden vuoden mittaiseen jalostuskieltoon, jona aikana sitä ei saa astuttaa uudelleen.
V JÄLKELÄISMÄÄRÄ JA SUKUSIITOS
Jalostusyhdistelmissä sukusiitosprosentin ei tule nousta yli 6,25 % neljällä sukupolvella laskettuna.
Lähisukulaisyhdistelmiä (isä/emä*jälkeläinen ss% 25, täyssisarukset ss % 25) ei tule tehdä.
Venäjänbolonkat ry suosittelee, ettei yksilön jälkeläismäärä ylitä viittä prosenttia (5 %)
rodun neljän viimeksi kuluneen vuoden rekisteröinneistä. Lisäksi suositellaan, ettei alle
4-vuotiaan uroksen jälkeläismäärä ylitä 2,5 prosenttia rodun neljän viimeksi kuluneen
vuoden rekisteröinneistä. Suositeltu jälkeläisten lukumäärä lasketaan ja ilmoitetaan
kunkin vuoden alussa. Jos jälkeläismäärä ei ole ylittynyt aiemmissa pentueissa,
viimeinen pentue voi ylittää sen.
Hyväksytty jälkeläismäärä vuodelle 2024 perustuen neljän viimeksi kuluneen vuoden rekisteröinteihin (548 yksilöä) on 55 pentua.
VI NÄYTTELYTULOS
Jalostukseen käytettävällä uroksella tulee olla vähintään laatuarvostelu erittäin hyvä (EH) virallisesta näyttelystä.
Jalostukseen käytettävällä nartulla tulee olla vähintään laatuarvostelu erittäin hyvä (EH) virallisesta näyttelystä.
Näyttelytulosten pitää olla näkyvissä KoiraNet-jalostustietojärjestelmässä. Jos kyseessä on ulkomaalainen koira, niin virallinen näyttelytulos voidaan todistaa ulkomaalaisella kirjallisella näyttelyarvostelukaavakkeella tai valioarvotodistuksella.
VII JALOSTUSTARKASTUKSET
Jalostustarkastukset järjestetään Suomen Kennelliiton ohjeiden mukaisesti. Tarkastukset tekee rodun erikoistuomari yhdessä toisen ulkomuototuomarin tai jalostustoimikunnan jäsenen kanssa. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja.
Rotujärjestön jalostustarkastus voi korvata näyttelytuloksen.
IIX LUONNE
Jalostukseen käytettävän koiran tulee olla luonteeltaan terve, itsevarma ja tasapainoinen. Arkaa tai aggressiivista koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
IX TERVEYS
Jalostukseen käytettävän koiran tulee olla terve ja hyväkuntoinen.
X SILMÄSAIRAUDET
Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 12 kk (1 vuotta) vanhempi. Terveystulokset pitää olla näkyvissä KoiraNet-jalostustietojärjestelmässä tai se pitää olla kirjallisena toimittavissa. Jos kyseessä on ulkomaalainen jalostuskoira, niin virallinen terveystulos voidaan todistaa ulkomaalaisella kirjallisella virallisella silmälausunnolla. Yhdistys suosittelee jalostukseen käytettävien koirien geenitestaamista.
PRA
PRA-silmäsairauksia on useita eri tyyppejä. Tällä hetkellä tiedetään ainakin prcd-PRA tyypin esiintymisestä venäjänbolonka-rodussa. Mitään PRA-tyyppiä sairastavaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen. PRA:n resessiivisen periytymisen vuoksi toivotaan mahdollisimman monien koirien osallistuvan silmätarkastuksiin.
Prcd-PRA
Jalostusyhdistelmän toisen osapuolen tulee olla prcd-PRA-vapaa. Prcd-PRA-kantajaa voidaan käyttää jalostukseen, jos yhdistelmän toinen osapuoli on todettu prcd-PRA-vapaaksi. Prcd-PRA-kantajan jälkeläiset tulee testata prcd-PRA-geenitestillä ennen niiden jalostuskäyttöä. Koirien toivotaan osallistuvan silmätarkastukseen vielä veteraani-ikäisinäkin. Koira voidaan geenitestata prcd-PRA:n osalta spesifillä DNA-testillä. Testiä on saatavilla useista laboratorioista.
MUUT SILMÄSAIRAUDET
Kortikaalista tai posterior polaarista kataraktaa sairastavaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
Koiraa, jolla on todettu lievä distichiasis / ektooppinen cilia tai caruncular trichiasis, voidaan käyttää jalostukseen. Koiralle, jolla distichiasis / ektooppinen cilia tai caruncular trichiasis on todettu kohtalaiseksi, tulee valita jalostusyhdistelmän toiseksi osapuoleksi yksilö, jolla ei ole samaa ongelmaa. Näiden sairauksien vakavia muotoja ei saa lainkaan käyttää jalostukseen.
Koiraa, jolla on todettu lievä tai kohtalainen entropium/ektropium/makroblepharon, voidaan käyttää jalostukseen silmäluomiltaan terverakenteisen kanssa. Vakavista silmäluomien rakennevioista kärsivää koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
Jos koiralla on todettu PPM, tulisi jalostusyhdistelmän toiseksi osapuoleksi valita PPM-vapaa yksilö.
Koiraa, jolla on todettu TRD, ei saa käyttää jalostukseen. Jos koiralla on todettu MRD tai GRD, tulee jalostusyhdistelmän toiseksi osapuoleksi valita MRD tai GRD-vapaa yksilö.
Koiralle, jolla on todettu cherry eye eli kirsikkasilmä, tulee valita jalostusyhdistelmän toiseksi osapuoleksi koira, joka on vian suhteen normaali.
PHTVL/PHPV-asteita 2–6 sairastavaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
XI POLVILUMPION SIJOILTAANMENO ELI PATELLALUKSAATIO
Virallisen polvitarkastuslausunnon alaikäraja on 12 kk. Alle kolmevuotiaalle koiralle tehty tutkimus on voimassa kaksi vuotta lausuntopäivästä. Yli kolmevuotiaalle koiralle annettu lausunto on voimassa pysyvästi.
Jalostukseen suositellaan tervepolvisia (0/0) koiria. Toistaiseksi patellaluksaation astetta 1 tai 2 sairastavaa koiraa voi käyttää jalostukseen yhdistettynä tervepolviseen 0/0 koiraan. 2-asteen polvituloksen omaavan koiran jalostuskäyttö on tarkoin harkittava ja muilta ominaisuuksiltaan sen tulee olla korkealaatuinen, ja yhdistelmän toinen osapuolen tervepolvinen 0/0. Koiran polvitulos on yhtä kuin huonomman polven tulos.
Kennelliiton Jalostusstrategian mukaan, koiran terveyttä ja hyvinvointia vaarantavissa tai elinikää lyhentävissä sairauksissa, Kennelliiton hyväksymän asteikon huonoin tulos estää koiran jalostuskäytön eli patellaluksaation aste 4. Yhdistyksen jalostusohjesäännön mukaan patellaluksaation astetta 3 sairastavaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
Alle kolmen vuoden iässä annettu polvilausunto 1/0, 0/1 ja 1/1 voidaan kumota kolmen vuoden iän jälkeen tehdyllä uusintatutkimuksella, jossa koira saa tuloksen 0/0. Muissa toisistaan poikkeavien tulosten tapauksissa huonompi tulos jää edelleen voimaan, kunnes paneeli on tutkinut koiran.
Patellaluksaation mutkikkaan perinnöllisyyden vuoksi toivotaan kaikkien venäjänbolonkojen polvitarkastuksia. Terveystuloksen pitää olla näkyvissä KoiraNet-jalostustietojärjestelmässä tai se pitää olla kirjallisena toimittavissa. Jos kyseessä on ulkomaalainen jalostuskoira, niin virallinen terveystulos voidaan todistaa ulkomaalaisella, kirjallisella virallisella polvilausunnolla.
XII LONKKANIVELDYSPLASIA JA KYYNÄRNIVELEN KASVUHÄIRIÖ
Kaikille jalostuskoirille suositellaan lonkka- ja kyynärkuvausta.
Urokselle, jonka jälkeläismäärä on 15 pentua, tulee suorittaa virallinen lonkkakuvaus ja virallinen kyynärniveltutkimus ennen kuin sitä vielä käytetään jalostukseen.
Nartulle, jonka jälkeläismäärä ylittää 15 pentua, tulee suorittaa virallinen lonkkakuvaus ja virallinen kyynärniveltutkimus, ennen kuin sitä vielä käytetään jalostukseen.
Lonkkatutkimustulokseltaan E-lonkkaista tai kyynärniveltutkimuksessa asteikon huonoimman tuloksen saanutta koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Lonkistaan leikattua koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
XIV HAMPAAT JA PURENTA
Jalostukseen käytettävällä venäjänbolonkalla on toivottavaa, että purenta olisi leikkaava purenta eli saksipurenta. Tasapurenta ja käänteinen leikkaava purenta hyväksytään. Käänteisellä saksipurennalla tarkoitetaan tiivistä alapurentaa, jossa alahampaiden takapinta on kosketuksissa ylähampaiden etupintaan, kun koiran suu on suljettuna.
Koiralle, jolla on vähemmän kuin kuusi etuhammasta ala- tai yläleuassa, suositellaan valittavaksi yhdistelmän toiseksi osapuoleksi koira, jolla on täysi purenta. Kulmahampaan puuttuessa koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Koiralle, jolla on puutteita purennassa, suositellaan valittavaksi yhdistelmän toiseksi osapuoleksi koira, jolla on rotumääritelmän mukainen purenta.
XV KOKO
Yhdistys muistuttaa, että venäjänbolonkan rotumääritelmässä mainitaan rodun ihannesäkäkorkeudeksi uroksilla ja nartuilla enintään 26 cm ja painoksi 3–4 kg. Liian suuria tai liian pieniä koiria ei tulisi suosia jalostuskäytössä. Rotu on nimensä mukaisesti värillinen sylikoira ja tämän vuoksi jalostuksessa tulisi suosia koiria, jotka ovat kokonsa puolesta rotumääritelmän mukaisia.
XVI VÄRI
Yhdistys suosittelee, että valkokirjavuutta kantavia koiria ei yhdistetä. Valkokirjavuutta kantavaa koiraa käytettäessä jalostukseen olisi suositeltavaa, että yhdistelmän toinen osapuoli ei kantaisi valkokirjavuutta, ettei turhaan lisättäisi ilmiasultaan valkokirjavia yksilöitä.
XVII GEENITESTAUS / DNA-TESTAUS
Yhdistys suosittaa kaikkien jalostukseen käytettävien koirien geenitestaamista ns. paneelitesteillä, joiden avulla voidaan selvittää yhdellä testillä koirissa esiintyviä perinnöllisiä sairauksia sekä koiran ulkomuoto- ja rotuominaisuuksia, kuten pigmenttiä, väriä, turkin laatua yms. On myös mahdollista testata yksittäisiä sairauksia tai ominaisuuksia erikseen erillisillä testeillä, kuten prcd-PRA-testillä.
Venäjänbolonkalle ei ole nimetty omaa geenitestiä, mutta rodussa on tavattu muilta roduilta löydettyjä, geneettisesti periytyviä vikoja ja sairauksia.
Jalostukseen käytettävien venäjänbolonkojen prcd-PRA testitulokset ilmoitetaan yhdistykselle RTB- pentuja -listalle tehtävää ilmoitusta tehdessä (verkkolomakkeen kohdassa lisätietoja), jos halutaan lisätä pennut yhdistyksen pentuelistalle tai halutaan yhdistyksen puolto SKL:n pentulistalle. Testitulostodistukset voidaan toimittaa yhdistyksen edustajalle sähköpostilla tai ilmoittamalla RTB-pentulistailmoituksen yhteydessä linkki koiran DNA-profiiliin (esim. MyDogDNA-profiili) tai verkkosivuun, missä testitulos on julkisesti nähtävissä (esim. kasvattajan omat verkkosivut).
Ohjausta jalostukseen ja DNA-näytteisiin liittyvissä kysymyksissä on mahdollista saada Venäjänbolonkat-yhdistyksen rotuneuvojalta tai esim. Suomen Kennelliiton kouluttamilta DNA-näytteenottajilta tai Suomen Kennelliiton Kennelneuvojilta.
JALOSTUSOHJAUS JA LISÄTIETOJA
Ohjausta jalostukseen ja DNA-näytteisiin liittyvissä kysymyksissä on mahdollista saada Venäjänbolonka yhdistyksen rotuneuvojalta tai esim. Suomen Kennelliiton kouluttamilta DNA-näytteenottajilta tai Suomen Kennelliiton Kennelneuvojilta.
Venäjänbolonkat ry:n jalostustoimikunta: jalostus@venajanbolonkat.fi
SKL- DNA-näytteenottajat: kennelliitto.fi/yhteystiedot/dna-naytteenottajat
SKL- kennelneuvojat: kennelliitto.fi/yhteystiedot/kennelneuvojat